Lukupiiri

Arvonimet.

• ---

  nimimerkki

  T H

  20.5.2014 klo 09:47
  Heitän taas yhden asian kaluttavaksi. Mitä arvonimiä tai muita ansioita lienee
  seuran jäsenillä? Juuri kun lisää tässä muutamia neuvoksia uusia tuli. Sattuiko
  kohdalle?

• ---

  nimimerkki

  Serambleri

  22.5.2014 klo 11:02
  Otettiin TH:n esittämä asia alasimelle Pihlajanmarjaviiniseuran keskiviikkokemujen jatkoilla. Heittyi ilmaan nimikko- ja lemmikkieläimeemme liitetty paljon siteerattu lausahdus. "Happamia, sanoi kettu", niinhän se menee.
  Onhan se nyt hapanta, kun kaverille pätkähtää arvonimi enkä itse ole neuvos, vaikka neuvokas olenkin, sanoi porukkamme kyläseppä, joka voisi taitojensa perusteella olla vaikka mikä metallinmuokkausneuvos.
  
  Ajateltiin että on aika epäsuomalaista, jos tänne palstalle nyt rysähtäisi runsaasti vastauksia kohdalle sattuneista arvonimistä ja muista erityisistä ansioista.
  Antaas kattoo.
  
  Maurin tuotannossa arvonimiä vilisee. Niitäkään ei tarvitse lähteä kirjoista hakemaan, riittää kun ottaa esille seuran aikaansaantiosaston laatimat mainiot henkilöluettelot.
  
  

• ---

  Matti Nummenpää

  22.5.2014 klo 12:08
  Näinhän se on. kuten Serambleri sanoo.
  
  Vähän täytyy kuitenkin saada leveillä. Intendentin ainoa, ansioista saatu, arvonimi on lukupiirin myöntämä MS Int. Se onkin sitä hienompi ja tiettävästi ainoa maailmassa.
  
  Viimeisin työperäinenkin titteli intendentillä on aika komea. Maaseutuelinkeinonharjoittaja. Tämän myönsi Evira, kun ilmoitimme kaksi mehiläispesää rekistereihin. Tätä titteliä alan käyttää ulkomaanmatkoilla. Saa nähdä kuka virkailija pystyy ensikuulemalta papereihinsa kirjoittamaan. Maaseutuelinkeinonharjoittaja Nummenpää voi olla lentokenttäkuulutuksissa haasteellinen.
  
  MS Int.

• ---

  nimimerkki

  Serambleri

  22.5.2014 klo 16:16
  Maaseutuelinkeinonjne herätti kauan nukuksissa olleen kysymyksen.
  Ensin hieman pohjustusta.
  Oltiinpa kerran Pihlajanmarjaviiniseuran ilonpitotoimikunnan järjestämällä kesäretkellä Hattulan(Tyrvännön) Lepaalla, siellä missä viiniä puserretaan ties mistä eloperäisestä alkuaineesta. Lepaan Anna on oikein kuuluisa merkki muuten.
  Ajauduttiin sitten illan mittaan naapurikaupunkiin ja siellä valkoisten liinojen ja kiillotettujen kristallien ääreen edustavaan ruokapalvelulaitokseen, jonka osoite oli Kanakouluntie. No, mepä sitten kysymään hovimestarilta tuollaisen nimen etymologiaa.
  Kertoi, että kiinteistössä on aiemmin toiminut Siipikarjanhoitokoulu, kansan antama hellittelynimi tietysti Kanakoulu. Siitä kadunnimi.
  
  Niin, se kysymys.
  Jos maaseutuelinkeinonharjoittajan mehiläisten käytöksessä ilmenee seikkoja joita pitäisi koulutuksella poistaa tai tehostaa, voisiko heidät uhata lähettää täydennyskoulutukseen Siipikarjanhoitokouluun? (Oikeastaan: "olisiko voinut", taitaa olla nimittäin niin, että alan opetusta ei Suomessa nykyään annettane. Mutta mehiläiset eivät tuota ehkä tiedä...)
  

• ---

  nimimerkki

  T H

  22.5.2014 klo 19:16
  Niin, kell`aarre on, hän aarteen kätkeköön... Suomalainen tapa tietysti tämä.
  Eläessä kaikki vähättelevät ansioitaan, omia ja myös perheenjäsenten. Muis-
  tan kauan sitten edesmenneen Hankkijan tilaisuudessa jonkun lohkaisseen näin:
  Eipä se eukko tiiä miten isoja asjoita myö siellä hallintoneuvostossa piätetään.
  Ukonturjakkeelle vuan kiäntää selekää sängyssä. Hankkija silloin oli ostanut
  Puolimatkan.
  Kuoleman jälkeen kyllä sitten kehutaan ja mainitaan; Että se sai hymypojankin
  ja raittiuskirjoituskilpailun voiton. Ja eikös sillä kolmas palkintokin hiihtokilpailus-
  sa tainnut olla. Ja muutenkin rakas ja kaivattu. Näitähän se vainaja juuri kuulee
  ja kaipaa.
  
  MS Int. muuten todella ansaitsee tuon arvonimensä. Kohtuuhintainenkin lie-
  nee, ainakin verrattuna Maanviljelysneuvoksen arvoon; 35000 e. Maanviljelijät
  ja eräät taiteilijat ovat muuten samalla veroilmoituksella. Melkoinen arvonnou-
  su ainakin maanviljelijöille.
  
  MS Int. voi muuten joskus sopivassa seurassa mainita kotieläintensä luku-
  määrän. Voisi pärjätä vaikka Texasin tai Argenttiinan poikien kanssa. Asiaan
  mitenkään liittymättä pakko mainita eräästä suomalaisesta (suomen suurin)
  viljelijästä joka oli tavannut venäläisiä viljelijöitä. Hän oli maininnut, että maata
  on viljelyksessä toista tuhatta hehtaaria. Venäläiset tähän: Meillä on hieman
  sitä kokoa yksi lohko!

• ---

  Matti Nummenpää

  22.5.2014 klo 21:02
  Työntekijöitä lentolupakirjalla meillä on nyt noin 20 000. Ovat niin potria poikia (naaraspuolisia kylläkin) että loppukesästä näitä on noin 60.000. Firman tuotto on noin 700 miljoonaa euroa parempi Kuin Talvivaaralla.
  
  Siipikarjanhoidosta saa oivan yhteyden Mauri Sariolaan. Kirjassa Talvisodan vänrikki päähenkilön (jonka esikuva on Maurin veli Lasse) isällä on mehiläispesiä (kuten Maurinkin isällä). Paikallinen mehiläishoitaja tekee tikusta asiaa ja tulee päähenkilön isän lujo keskustelemaan alan kattojärjestön perustamisesta. Tähän kirjan päähenkilö toteaa, että sellainenhan on jo - nimittäin siipikarjanhoitajien liitto. Nyt olemme jäseniä Suomen Mehiläishoitajain liitossa.
  Itse olen käynyt kyseisen liiton järjestämän citymehiläishoitajan koulutuksen. Yrityksessä meillä asia on ammattilaishoidossa. Itse toimin enemmän renkipoikana.
  
  MS Int

• ---

  nimimerkki

  T H

  24.5.2014 klo 18:35
  Vielä arvonimistä puheen ollen. Tuusulan I T-museon opas esitteli itsensä:
  Olen Sotakamreeri se ja se. Oli jämäkän tuntuista sekä asiaan sopivaa.
  Eikä turhaan kynttilä vakan alla.

• ---

  nimimerkki

  ukkelo

  25.5.2014 klo 01:11
  Suomen, uskaltaisin sanoa kaikkien aikojen edustavimpaan vuorineuvoskolmikkoon kuuluivat herrat Tauno Matomäki, Yrjö Niskanen ja Casimir Ehrnrooth. Kolme todella syvää bassoa ja silloin kun olivat yhtä aikaa laivojensa ruoreissa Suomella meni todella hyvin.

• ---

  Matti Nummenpää

  25.5.2014 klo 22:02
  Ei taida hirveän monissa kirjailijanimikkoseuroissa olla valtioneuvoksia jäsenenä. Sariolaseurassa on tällä hetkellä yksi (Uosukainen) ja toinen edesmennyt (Holkeri)
  MS Int.

• ---

  nimimerkki

  ukkelo

  26.5.2014 klo 02:22
  Vasta livenä tietää millainen lavasäteily lähti Harri Holkerista. Tämä ei ole poliittinen kannanotto, vaan totean että tuo mies on seuramme kunniajäsenyyden ansainnut. Pidetään jatkossakin huolta siitä ettei kukaan sälli käy tönimään seuramme jäseniä kun siirrymme Sea Horsesta Viiskulman Primulaan jatkamaan Maurin synttäreitä..

• ---

  nimimerkki

  T H

  26.5.2014 klo 20:36
  Pakko sanoa mielipide valtioneuvos H H ;sta. Olin parissa tilaisuudessa jos-
  kus miljoona vuotta sitten. Vielä esitteetkin jossain lienee... Lavasäteilystä ei
  tietoakaan. Komentelumenttaliteetti vallassa näissä tilaisuuksissa. Määräystä
  korostettiin ylhäältä. Kuten lienee julkisuudessa myös kuva.
  Ulkoinen pukeutuminen, imago ym. lienee kohdallaan. Vaan tuo tuskin lienee
  se suomalaisen suosion suurin valtti? Pahin homma lienee se Koiviston kelk-
  kaan lähteminen. Joka suhteessa.
  
  Jos joku muistaa tv;stä jonkun Jatkoajan kauan sitten. Holkeri munasi tv;ssä
  itsensä täysin. Nuori puoluesihteeri joutui jatkamaan kuolleen puheenjohtajan
  linjaa eikä onnistunut. Näin maailma kulkee. Selkä rautakangella ei vaaleja
  voiteta. Nöyryyttä tarvitaan, kuten viime vaaleissa.

• ---

  nimimerkki

  T H

  27.5.2014 klo 17:48
  Vielä Valtioneuvos H H:sta. Ohjelma josta kerroin oli Sirkus Pasila. Vuosi 1970
  ja radion ja television radikalisoituminen huipussaan. SDP voimansa tunnossa
  sen aiheutti. Kannattaa katsoa Youtube Heikki Kinnunen : Vapaa maa. Tästä
  tämä alkoi.
  
  H H ei täysin hallinnut sen ajan sosiaalista mediaa, SOME nykyisin hyvin
  tärkeää hyvinkin pienissä asioissa. Me vanhat patut tästä täysin pihalla, minä
  ainakin.
  
  H H;n ansioksi laskettava konservatiivinen imago, olemus, käytös sekä
  isänmaallisuus. Joka hieman horjui tämän Koivisto-seikkailun takia. Kansain-
  välisiä meriittejäkin löytyy. Jotka tosin nykyisin ovat murentuneet monilta osin.
  Euroopan kriisialueet kun eivät tottele näitä ylhäältä asetettuja toimijoita kuin
  vähän aikaa. Muste kun kuivuu, niin...
  
  Ansiot hänellä tietysti kiistattomat. Edellä luetelluista tapahtumista huolimatta.
  Loppuelämän olisin suonut toisenlaiseksi. Vaan nämä kriminaalit päättivät
  toisin. Rauha sielulleen.

• ---

  nimimerkki

  Shuh

  3.1.2025 klo 10:15
  Tähän vanhaan arvonimi-keskusteluun liittyen juolahti mieleen kysymys myös ansio- ja kunniamerkeistä, jollaisia lukupiiriläisiltä löytynee. Tällaisia huomionosoituksia saati arvonimiä ei ole omalle kohdalle juuri osunut, kolme neljä taitaa ansiomerkkejä löytyä, mutta nekään eivät ole mitään virallisia, ei niitä minkään protokollan mukaan juhlapukuun voi ripustella. Mutta yksi prenikka on aika ajoin keskustelua herättänyt, viimeksi päädyin siitä mielipiteitä vaihtamaan viime Itsenäisyyspäivän aikoihin. Nimittäin tuo RUK:n risti, joka toki on osoituksena eräänlaisesta "arvonimestä" sekin, siitä Maurin kovasti arvostamasta ja ylistämästä reservinupseerin arvosta (tai ainakin suuresta todennäköisyydestä sellainen saada, ellei nyt kokelasaikana pahasti satu möhlimään...).
  
  Tuota ristiä ei liene laskettavissa sen paremmin kunnia- kuin ansiomerkiksikään. Kurssimerkkihän se on lähinnä. Mutta silti olen kuullut sen käyttämisestä siviilijuhlapuvun yhteydessä monenlaista kommenttia ja mielipidettä. Joidenkin mielestä se on oikein vahvistettu käytettäväksi tummassa siviilijuhlapuvussa ansio- ja kunniamerkkien kanssa, niiden alapuolella vasemmassa rintamuksessa, puolivälissä rinta- ja alataskua. Toisten mielestä näin ei ole koskaan missään virallisesti todettu saati vahvistettu, eikä sitä siis tule myöskään käyttää. Kolmas käsitys on, että sen käyttö on kyllä em. tavalla sallittua, mutta sitä ei pidetä kovin asianmukaisena tai tyylikkäänä tapana. Maanpuolustukseen liittyvissä juhlallisuuksissa sen käyttö tietysti on paikallaan siviilipuvunkin kanssa ja tuskin herättää kovinkaan suurta huomiota, mutta entäpä muissa tilaisuuksissa? Sen mitä nyt semmoisissa on vuosikymmenten mittaan tullut oltua, niin enpä kyllä sen muista kenenkään asua koristaneen.
  
  Eihän kukaan tai mikään kai voi varsinaisesti kieltääkään asuaan erilaisilla mitaleilla ja merkeillä koristelemasta, mutta kyllähän sellainen saattaa syvää ihmetystä ellei peräti paheksuntaa aiheuttaa. Saati että se voi asettaa kantajansa naurunalaiseksi, niin arvostettava suoritus kuin reserviupseerikoulun käyminen sinänsä onkin. Nopealla netin selailulla en tähän pulmaan selkeää vastausta löytänyt, joten ajattelin nostaa sen tässä lukupiirissä käsiteltäväksi, kun asiaa sivuava vanha keskusteluketjukin sattui löytymään. Monenlaista asiantuntemustahan tästä lukupiiristämme löytyy.
  
  

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »