Lukupiiri

Viimeinen pari ulos

• ---

  nimimerkki

  Shuh

  4.2.2023 klo 20:47
  Kuunnelma vuodelta 1981. Pohjautuu Susikoski-dekkariin 'Sininen Lyhty', ei kovin orjallisesti mutta tunnistettavasti. Ei kai radiokuunnelmaa ihan yksi yhteen voikaan romaanin pohjalta rakentaa. Kovin tarkasti en kirjan tapahtumia muistanut, se traaginen hukkumisonnettomuus oli mieleen jäänyt, samoin ne onnettomat kauppaneuvoksettaren murhayritykset. Ja se, että Susikoski käveli mökki-isäntänsä kanssa parin kilometrin metsälenkin - paljain jaloin! Mutta kyllä semmoinen tutunomaisuus silti vaivasi koko kuuntelurupeaman ajan.
  
  Tapahtumat keskittyvät jälleen varakkaan keskiluokkaisen kauppaneuvoksen ja hänen vaimonsa huvilalle. Bileet järjestetään, ja vieraat ovat samaa sosiaaliluokkaa. Kolme avioparia ja Susikoski yksinäisenä "sutena". Ryyppääminen ei Maurin monista tarinoista poiketen ihan kauheaksi ylly. Myöhemmin paljastuu, että kaksi pariskuntaa on harrastanut puolisoiltaan salassa parinvaihtoa ristiin. Ikäerot eivät tällä kertaa ole puolisoiden välillä niin mahdottomia kuin mitä ne Maurilla tuppasivat useimmiten olemaan. Kuunnelman tunnelma ei kovin jännitteiseksi nouse, sitä pilaa jo hiukan sekin, että välimusiikit ovat kammottavaa kakofoniaa. On niillä varmaan dramatiikkaa tavoiteltu, mutta epämääräiseksi ja vähän vaivaannuttavaksikin on sävellystyö ja musisointi jäänyt. Huumoria on kuunnelmassa olemattomasti.
  
  Maurin tarinoissa esiintyy usein melkoisia mestariampujia. Ja yleensä vielä olemattomalla harjoittelu- ja kokemustaustalla. Niin tässäkin. Raskaalla ja voimakasrekyylisellä venäläisellä sotasaaliskiväärillä nuorehko nainen ampua hujauttaa avotähtäimillä noin 200 m etäisyydeltä luodin vain niukin naukin kauppaneuvoksettaren pään ohi. Eihän tuo mikään mahdoton matka etenkään tuelta ammuttuna hyvissä sääolosuhteissa ole kokeneelle ampujalle, mutta tässä tapauksessa ei mikään viittaa naisen alkeiskoulutusta enempää perehdytystä saaneen ammuntaan. Kyllähän hän sitten myöhemmin osuukin, mutta siinä kohdin ei Mauri enää mitään ampumamatkasta kerrokaan. Toinen tuohon aseeseen liittyvä kysymyksiä herättävä seikka on se, että sillä oli toimintakunnon takaamiseksi kaupantekotilaisuudessa vuosikymmeniä aikaisemmin ammuttu aitan hirsiseinään. Luoti kaivettiin sittemmin esiin ballistisia vertailuja varten. Jos aitta oli oikein paksuista hirsistä tehty, niin saattoihan luoti seinään pysähtyäkin, mutta tuommoisesta 30 cm hirrestä 7.62 kaliiperin sotilaskivääri kyllä ampuu läpi lähietäisyydeltä. Jossain kohdin hieman vihjailtiin myös siihen suuntaan, että 400 m alkaisi olla jo tuommoisen aseen kantomatkan rajoilla. Ei kyllä ole lähelläkään, tappavaa tehoakin luodilla riittää vielä puoleentoista kilometriin. Tehokas ampumaetäisyys toki on lyhyempi, siinä tuo 400 m ehkä alkaa olla rajoilla. Ehkä ovat vain käsitteet sotkeentuneet.
  
  KRP:n lääninosaston komisario Lehtonen (Ismo Kallio) muuten taisi olla melkoinen rallikuski. Vähätteli ajomatkaa Turusta Helsinkiin KRP:n päämajaan niin, että sen ajaa hujauttaa noin tunnissa. Kyllä se aika lailla enemmän otti vielä vuonna 1981. Kun itse aloittelin tuon välin ajamista kerran pari viikossa v. 1986 tienoilla, niin kyllä siinä lähemmäs kahta tuntia mentiin vanhaa ykköstietä ajettaessa. Eikä taida tunti vielä nytkään moottoritietä pitkin olla mikään tavallinen ajoaika, ei ainakaan nopeusrajoitusten puitteissa.
  
  Susikoskena on Risto Aaltonen. Ja hyvä onkin. Ääni sopii oikein hyvin rikostarkastajamme ääneksi ainakin omissa mielikuvissani. Hieman jäin hänen osaltaan kyllä miettimään, onnistuisiko hän kuvatulla tavalla ja kuvatuilla välineillä parinsadan metrin päästä ammutun luodin esiin ottamaan tuoreesta puusta. 7.62 luoti kun uppoaa tuollaiselta matkalta aika syvälle puuhun, jos siihen edes pysähtyy. Ei ainakaan pysähdy mihinkään kyynärvarren paksuiseen rankaan. Sellaista kun alkaa tuommoisilla menetelmillä paloittelemaan, niin nurinhan se kaatuu. Ja kaatuu vielä vähän isompikin puu.
  
  Kyllä tämän kuunteli, mutta mitään erikoisen vahvaa muistijälkeä se ei jättänyt. Kuten ei pohjana oleva dekkarikaan aikoinaan sen lukiessani. Vähän pilasi kuuntelukokemusta sekin, että koko ajan koetin muistella, menikö se juttu kirjassa näin vai eikö mennyt. Ja jos ei, niin miten se sitten meni. Eipä juuri vertailu onnistunut, mutta aika paljon taitaa poikkeamia teosten välillä ollakin. Kertakuuntelu riitti nyt ainakin joksikin aikaa.

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »